Billnäsin (Pinjaisten) ruukki on rakennettu Karjaanjärvestä Pohjanpitäjän lahteen virtaavan Karjaanjoen (Mustionjoen) Billnäsin kosken molemmille rannoille, Pohjan kuntaan. Saman joen varrella ylempänä on Mustion ja alempana Åminneforsin ruukki. Putouksen muodostaa noin 6,5 m korkea kallioköngäs.

Kesäkuussa 1641 sai Suomen vuorimestari, Tukholmaan muuttaneen saksalaiskauppiaan poika Carl Billsten perustamisluvan masuunille ja kahdelle kankirautavasaralle Forsbyn talon mailla olevalle vanhalle myllykoskelle. Uusi rautaruukista oli kolmas maassamme.

Billnäsin ruukin perustamisen taustalla eli toive Lohjan Ojamon suurista malmirikkauksista, mutta pian raakaaineena ryhdyttiin käyttämään Tukholman edustalla sijaitsevan Utön saaren rautamalmia.

Billnäsin ja Fagervikin ruukit peri 1673 Carl Billsten nuorempi, joka kymmenkunta vuotta myöhemmin (1682) perusti myös Skogbyn ruukin Hankoniemelle. Kaikki kolme ruukkia säilyivät saman ruukkiyhtiön osina aina vuoteen 1883.

Billnäs, useimpien muiden Suomen ruukkien tavoin, hävitettiin isonvihan aikana kokonaan, ja vuonna 1723 Billstensuku myi kaikki kolme ruukkiaan Hising-suvulle. Fagervikia keskuspaikkanaan pitäneen ruukkiyhtiön johtoon tuli vuonna 1761 vuorikollegion asessori Johan Hising (aateloituna 1770 Hisinger). Hän oli uuttera rakentaja, joka selvemmin kuin kukaan muu on jättänyt jälkensä niin Billnäsin kuin Fagervikin ja Skogbynkin rakennuskantaan.

Billnäsin vanhan ruukin tulevaisuus oli uhattuna 1880-luvun alussa. Vuonna 1904 loppui kankiraudan taonta Billnäsissä kokonaan. Vuonna 1883 Billnäsin omistajaksi oli tullut vuoriinsinööri, myöhemmin vuorineuvos Fridolf Leopold Hisinger. Tuotannon painopiste oh-jattiin uusille urille, ja ruukilla alkoi jälleen vilkas rakentamiskausi. Billnäsin vanhan manufaktuuripajan paikalle valmistui uusi teollisuuslaitos, jossa ensimmäisen kerran maassamme valmistettiin osin puristamalla ja "amerikkalaiseen tapaan" massatuotantona mm. ovenkahvoja, kirveitä, vasaroita, hakkuja, kihveleitä, jne.

Jo vuonna 1909 Billnäsissä oli ryhdytty laajassa mitassa valmistamaan myös konttorihuonekaluja. Amerikkalaisten mallien mukaan kokonaan tammesta (etupäässä puolalaisesta) valmistetut huonekalut tulivat käsitteeksi koko maassa. Tuotannon kasvu näkyy selvästi työntekijöiden määrästä. Esimerkiksi 1915 Billnäsin ruukki työllisti 1072 miestä, naista ja lasta.

Maailmansodan jälkeen ruukin perinteiset vientiyhteydet itään katkesivat ja Billnäsin päämarkkina-alueeksi tuli kotimaa. Vuonna 1920 Billnäs liitettiin Fiskars yhtiön osaksi. Yhä edelleen Fiskarsin uusissa tuotantolaitoksissa Billnäsin vanhan ruukin laidalla valmistetaan mm. Maailmankuuluja saksia.

Erkki Härö